Lisa Sounio

Sosiaalipornoa vai bisnestä?

Pelkäätkö putoavasi web 2.0. -kelkasta? Kutistuuko sanomalehtesi kiinnostavuus verkon rinnalla pelottavaa vauhtia? Ähkyttääkö sosiaalinen media? Mistä internetin sosiaalisen median vallankumouksessa on kysymys?

Ennen oli niin helppoa. Pari tv-kanavaa ja yksi valtalehti, maakuntalehti ja paikallislehti vastasivat vallasta päättäjien eliitin ohella. Kansalaiset pysyivät uutissa ja päättäjät nuhteessa. Mediamaailmassa vallitsi rauha. Mainosrahaa puski ovista ja ikkunoista. Suuret pelurit rikastuivat ja pienet tuntuivat merkityksettömiltä. Parhaista toimittajista tuli itsetietoisia herroja. Kuilu median ja kansan välillä kasvoi. Liike-elämä oppi pelkäämään mediaa, joka tuntui lietsovan herravihaa tehden samalla itsestään herroja.

Sitten apajille ryntäsi uusi lapsukainen nimeltä internet. Röyhkeä beibi mullisti markkinat. Uuden tulokkaan ensi vuosikymmenet sisälsivät sekä räjähdysmäistä kasvua että nopeaa tuhoa. Moni menetti rahansa. Ja hermonsa. Vähintäänkin uskonsa. Nyt kannattaa taas uskoa.

Internet on lähes täysi-ikäinen. Vastavalmistuneen itsetietoisuudella verkko on valmis ahmaisemaan vanhat mediat, tai ainakin rohmuamaan niiltä rahat. Tätä ei moni mediapomo vielä usko. Eikä liike-elämä vielä oikein usko, että epäsosiaalistenkin on syytä ryhtyä sosiaalisiksi. Vaikket haluaisi johtaa keskustelua, kannattaa ymmärtää, mihin kasvava keskustelu johtaa. Verkon ansaintalogiikka on keskeneräinen. Silti muutama parinsadan miljonan nettiyhteisö ja pienetkin, supersitoutuneet nettiyhteisöt tulevat rouskuttamaan hengiltä sekä mediataloja, brändejä että yrityksiä.

Sosiaalisen mediat trendit tekevät yksityisestä yleistä ja antavat vallattomalle vallan.

Mitä teet juuri nyt? Minne menet seuraavaksi? Missä olet ollut? Mistä ostit sen ja sen? Kysymyksiä, joihin vastaamisen moni aikuinen kokee tarpeettomaksi. En ehdi, en kehtaa, en halua, ei kiinnosta! Silti sosiaalisten medioiden ja sosiaalisten palvelualustojen räjähdysmäinen kasvu kertoo siitä, että aika monia kiinnostaa. Usein suurissa asioissa, jotka ovat muuttaneet maailmaa, ei ole ollut aluksi mitään järkeä tai ne ovat olleet ilmaisia. Niitä ovat panneet alulle vallattomat tyypit, joista on kasvanut tulevaisuuden valtiaita. Nyt on syytä olla tarkkana. Jos olet mälsä tai tylsä, voi verkkoyhteisö pudottaa sinut pelistä.

Kolme sosiaalisen median kuluttajien käyttämiseen ja brändien sekä yritysten arvostukseen vaikuttavaa trendiä ovat:

1. Declarative living = Arkisen elämän pikku julkistukset. Lyhyet muutaman kymmenen merkit viestit ja kuvat tai videot kertovat, mitä käyttäjä puuhaa. Tiedon voi jakaa koko maailman tai suljetun verkoston kanssa. Esimerkiksi Twitter on yksinkertaisuudessaan Julkinen tekstari. Brändien on syytä miettiä, ovatko ne vain osa twitterin tyyppisten palveluiden tajunnanvirtaa vai onko luotava omia kuluttajien tarpeiden ja tyyppien perusteella rakennettuja kanavia. Brändi voi kärsiä, jos product placement -tyyppinen pakkosyöttö häiriköi yhteisön kommunikaatiota.

2. User generated data = Käyttäjien luomat ja omistamat sisällöt, joita mediatalot himoitsevat. Moni sosiaalisten medioiden jättiläinen, kuten Facebook, on uhannut omistavansa käyttäjien verkkon lataamat kuvat ja ystävien osoitekirjat. Tällainen opportunismi onkin jo kääntynyt yrityksiä vastaan käyttäjien rynniessä vastahyökkäykseen.

3. Social Intelligence = Verkoston luoma sosiaalinen pääoma. Verkoston mielipiteet ja suositukset nousevat arvoon arvaamattomaan. Parhaat verkkomediat ymmärtävät, että verkoston tiedoilla ja yhteyksillä ei tienata antamatta myös käyttäjien tienata tuottamillaan tiedoilla.

Sosiaaliporno korvaa juorulehdet

Kuka tuntee kenet. Kuka tekee mitä. Juoru- ja yleisaikakausilehtien levikki laskee, sillä internetissä nobodysta tulee julkkis ja yksityisestä yleistä. Karkeasti jaettuna puolet käyttäjistä rakastaa seurata, tarkkailla ja tirkistellä. Toinen osa tuottaa sisältöä ja etsii yhteyksiä. Sisällön tuottamisesta ovat kiinnostuneet sekä nuoret että iäkkäämmät, jos sisällön luomisen mallit ja käyttökokemus on tehty ei vain from-nörtti-to-nörtti, vaan from isöäiti-to-isoäiti eli tarpeeksi helppokäyttöisiksi.

Bisnestä reiluudella

Miten tällä tehdään rahaa? Ja voiko sosiaalisen median innovaatioita syntyä Suomesta? Vastaus on yksinkertaisuudessaan arvossa ja oikeudenmukaisuudessa.

Jos suunnittelet palvelun tai tuotat sisältöä, jota yhteisö todella rakastaa, ollaan siitä valmiita maksamaan. Jos käytät yhteisön tuottamaa tietoa, mieti, miten palkitset yhteisöä. Suomessa itää monta menestystarinaa, kunhan uskaltaisimme uskoa, että hiljainen kansa ei verkossa halua vaieta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Sosiaalisessa mediassa kysymys on oikeastaan tuolien suunnasta: haetaanko sillä yleisöä vai luodaanko yhteisöä. Höpö-löpö metaviestintä turruttaa, mutta aito tiedon jakaminen ja lisäarvon tuottaminen houkuttaa. Kuunteleminen on usein tärkeämpää kuin oman viestinsä tuuttaaminen. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta. Siinä meillä suomalaisilla on paljon kehittämistä niin kasvokkain tapahtuvan keskinäisviestinnän kentällä kuin verkkomedioissakin. Verkkohan voisi sopia erinomaisesti juuri tälle hiljaiselle kansalle! Palvelutoteutuksen pitää kuitenkin olla käyttäjäystävällinen myös teknisesti toimiva. Viimeksi tänään manasin yhtä juuri lanseerattua verkkopalvelua, josta olin aidosti kiinnostunut ja valmis maksamaan! En päässyt jonosta tekniseen tukeen asti läpi kertomaan, että haluaisin ostaa tämän palvelun! Online-asiakaspalvelua tai yhteydenottolomaketta ei löytynyt. Jäipä sitten ostamatta nyt ja tulevaisuudessa. Mutta kuten Lisa kirjoitit, varmaa tulevaisuudessa on se, että "vaikket haluaisi johtaa keskustelua, kannattaa ymmärtää, mihin kasvava keskustelu johtaa." Se koskee sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä, ja miksei myös julkista sektoria.
Monet puolihuolimattomasti heittämäni ideat on kelvanneet firmoille tuottamaan selvää rahaa. Lehtitalot hesaria myöten tarttuvat aiheeseen kun sen niille osoitan. Lähdettä mainitsematta - korvauksesta puhumatta. Nimimerkillä esiintyjän textit on kuulemma vapaata riistaa.Vaikka kuinka tarkkaan identifioisin itseni. Annanpas vahingon kiertää ;-)
eräs kirjailija totesi että internet on tasapäistävä väline ja tuhoaa varmasti ihmisen henkisen evoluution...mutta artikkelin kirjoittaja on kyllä kaunista katsottavaa!huh huh..
"Internet on lähes täysi-ikäinen. Vastavalmistuneen itsetietoisuudella verkko on valmis ahmaisemaan vanhat mediat, tai ainakin rohmuamaan niiltä rahat." Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kasvun itunsa alkujaan mm. funet verkoista hyvin hitaasti alkunsa saanut internetin alkuliemi kihisi pitkään suppean piirin foorumina. Kehitys oli hidasta ja vaivalloista. Johon hitauteen muistan meidän monien, harvalukuisessa joukossa mukanaolijoiden tuskastuneen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana internet on käytännössä potkinut potkuhousuja jaloistaan. Edelleenkin internet on vasta kehityksensä varsinaisessa alkukiihdytyksessä. Tämä on osalle pitkään alkuperäisille kyydissä olijoille selvää. Tätä historiaa "mitä oli ennen Flooraa" ajattelijat eivät hahmota. Suuri osa esiin pompahtaneista interaktiivisista ilmiöistä tuli ja meni. Todennäköisesti vastaava tapahtuu nytkin näille ihmistä pinnallistaville sosiaalista seireenin lauluaan pauhaaville alustoille. Ellei nykyään verkoissa sosiaalista identiteettiään hakeva ihminen sitä ajoissa oivalla, myös arvotyhjiön vääjäämätön paisuminen vaan vahvistuu nykyiseen malliin. Ahneet saalistajat ja hyväksikäyttäjät ovat kasvavasti nyt liikkeellä, ja myös tällainen ansaintalogiikka elää oman lypsämisen invaasionsa tavallisten käyttäjien, niin henkistä kuin materiaalista pääomaa härskisti kupaten. Mitä enemmän internet kasvaa kansan syvien rivien sisään sen on myös vääjäämättä alettava mukautumaan kaiken muun sosiaalisuuden ja elämän peiliksi. Vastaan hangoittevat globaalit alustat putoavat armotta kyydistä, elleivät pysy tässä vasta tulossa olevasta muutoksessa kiltisti mukana. Kone ei ikinä ole ihmisen arvoinen, se on parhaimmillaankin vain ja ainoastaan renki.
Olen nyt kokeillut vuoden toimeentulemista ilman tilattavia sanomalehtiä ja empiirisesti totean seuraavaa: minä alle 40v -Hesariinsa jossakin vaiheessa tottunut. En tule toimeen ilman sitä. Netti uutisoinnin ja lehtien suurin ongelma on niiden kliinisyys ja latteus (hengen, sisällön puute, uutis fastfoodia). Kontakti puuttuu !! Samoin nykyisten verkko medioiden sisältö on keskinkertaista uutisointia (suoraa lainaa esi, STT:ltä). Sosiaaliset pelikentät ovat mielenkiintoisia: Siellä "yksinäiset" ihmiset (vaikka on 1500 naamakirjakaveria)voivat jakaa oman arkipäivänsä ilman mitään estoja. Millaisia netinkäyttäjiä tulee alle 20, jotka ovat eläneet oikeastaan vain nettimaailmassa ? Tarvitsevatko he lehtiä oolenkaan ? Opetetaanko heidät vain omaksumaan uutisfastfoodia...?
Postiluukusta kolahtava paperilehti ehkä kuolee, kunhan tekniikka vielä vähän kehittyy. Mutta sehän on vain hyvä, kun ei tarvitse enää harmitella lehdenjakajan sairastelua.
Kun lehdistö vain käärii mainosten väliin STT:n iltapäivälehtimäiset taustoittamattomat revittelyt, ero painetun ja painamattoman sanan välillä kapenee: myös STT:stä tulee rasvapitoista, pornoista ja kohuilevaa sekä rasvaista roskaruokaa. Kun Suomessa ei ole ainuttakaan The Herald Tribunea, aletaan pienellä kieli- ja mielialueella pitää Helsinkin Sanomien ja Yleisradion revityksiä jonkinlaisena metrin prototyyppinä kaikelle muullekin. Ehdotan, että Suomessa aletaan jakaa vuosittain radiokreivi Creutz -palkintoa asiallisesti pukeutuneelle, asiallisesti käyttäytyvälle ja hyväntapaiselle toimittajalle - ja Jonne Nikulan kaltaiset karvanaamat pannaan uutispimentoon. Paavo Nikula hallinnon epämääräisyydet, pääasiassa sosialidemokraattien luurangot peittelevänä oikeuskanslerina sai jo riittävästi aikaan. Jo riittää Nikulan sukua julkisuudessa.
Ongelma yllä esitetyssä tyhjentävyydessä on, että kun ilmiötä aletaan selittää, se muuttuu normiksi, jota monet sattuman seljässä ratsastavat luovat yksilöt karsastavat. Ilmiölle on näköjään annettu businessmaailmalle tutut ulkomaiset nimetkin. Maan hiljaiset eivät ehkä osallistukaan nettiyhteisöihin sosiaalisuuden toivossa, vaan silkasta älyllisestä uteliaisuudesta, jonka varassa he tekevät ihan omia päätelmiään sekä välineestä, sen tarjoamasta informaatiosta, että omasta osallistumisestaan. Ja niitä selittelemättä juuri normittumisen pelosta. Aikuisten ihmisten leikki voi olla täysin tietoista ja vain leikin vuoksi tehty. Kaikki,jotka suhtautuvat siihen leikkiin vakavasti kyseenalaistetaan, myös Sounio. Rahahuolet jätän mieluusti heille. "Olen aina leikki, olen aina tämä leikki. Yhä suuremmaksi on maailmani tullut. Olen maailmankaikkeus,leikki" (lainaus joltain kotimaiselta naisrunoilijalta, jonka nimen olen unohtanut, sorry, vaikka oletkin jo kuollut)
Lainaus:”Ennen oli niin helppoa” Aiemmin inputti mediatodellisuudesta tuli kansalaiselle yhdestä tai muutamasta tölkistä. Nyt nämä muutamat tölkit ovat suhteellisesti pieni osa kansalaisen päivittäistä media-annosta. Se että ansaintalogiikka pysyy vanhoissa medioissa samana mutta suhteellinen vuovaikutus kansalaisen mediaruokavalioon vähenee johtaa siihen että vanhat ansaintalogiikat mediassa eivät enää toimi. Olisi se kumma jos toimisi… Lööppiuskovaisille lööppien kokkaaminen iltapäivälehdissä, jotta päivittäinen lehti saataisiin myytyä, on mielenkiintoinen ilmiö. Se että lööppiuskovaiset (=ihmiset, joka ostaa lehden lööpin perusteella)ostaa tänään iltapäivälehden saattaa muuttua, koska vaihtoehtoannos lööppiuskontoa vahvistavaa ymmärrystä saadaan lähitulevaisuudessa pienemmin kustannuksin internet-selaimen kautta. Lainaus: ” Vaikket haluaisi johtaa keskustelua, kannattaa ymmärtää, mihin kasvava keskustelu johtaa. Verkon ansaintalogiikka on keskeneräinen. Silti muutama parinsadan miljonan nettiyhteisö ja pienetkin, supersitoutuneet nettiyhteisöt tulevat rouskuttamaan hengiltä sekä mediataloja, brändejä että yrityksiä.” Nettiyhteisöissä ihmiset etsivät vuorovaikutuksessa mm. ymmärretyksi tulemisen kokemusta. Voiko / osaako mediatalo kilpailla tällä saralla… Osataanko aidosti luoda yksisuuntaisesta tiestä kaksisuuntainen? Ihminen alkaa kuunnella vasta kun hän kokee tulevansa ymmärretyksi- korvat ikään kuin aukeaa... Tämä edellyttää kaksisuuntaista tietä. Tulevaisuuden yksisuuntaisissa ansaintalogiikoissa ei riitä mediataloille 2 tila. hopeamitalia ei jaeta. Lainaus: "3. Social Intelligence = Verkoston luoma sosiaalinen pääoma. Verkoston mielipiteet ja suositukset nousevat arvoon arvaamattomaan. Parhaat verkkomediat ymmärtävät, että verkoston tiedoilla ja yhteyksillä ei tienata antamatta myös käyttäjien tienata tuottamillaan tiedoilla.” Tällä hetkellä mediatalot mainostoimistot, brandinrakentajat ovat harvinaisen ymmärtämättömiä ja hakevat uskovaisten tavoin ratkaisuja teknisistä apuvalineistä, ilmat että näkevät metsää puilta. Tähän evoluutio tuo muutoksen. Lainaus: ” Sisällön tuottamisesta ovat kiinnostuneet sekä nuoret että iäkkäämmät, jos sisällön luomisen mallit ja käyttökokemus on tehty ei vain from-nörtti-to-nörtti, vaan from isöäiti-to-isoäiti eli tarpeeksi helppokäyttöisiksi.” Erittäin hyvin sanottu Lisa Sounio! Ymmärretyksi tulemisen kokemus kilpailee passiivisen vastaanottajan roolin/katsojan rooli- kokemuksen kanssa. Lainaus: ”Miten tällä tehdään rahaa? Ja voiko sosiaalisen median innovaatioita syntyä Suomesta? Vastaus on yksinkertaisuudessaan arvossa ja oikeudenmukaisuudessa.” Asia on juuri näin! Lainaus: ”Jos käytät yhteisön tuottamaa tietoa, mieti, miten palkitset yhteisöä. Suomessa itää monta menestystarinaa, kunhan uskaltaisimme uskoa, että hiljainen kansa ei verkossa halua vaieta.” Juuri näin ! Tämä palkitseminen laajasti ymmärrettynä on se todellinen markkinointikustannus, joka viestinviejälle tulee miettiä tarkkaan. Kiitos Lisa Sounio erittäin ammattitaitoisesta artikkelista Ystävällisin terveisin Htalk
Anteeksi nyt tämä rönsy, Sounio. Asiasi oli omassa lokerossaan aivan erinomainen. Mutta nyt kävi niin, että kotimainen naisrunoilija, jonka nimeä en muistanut, puuskahti "jostain rajan takaa", että "mistä tiedät,olenko kuollut vai en? Ja kuinka saatoit unohtaa,että minun runoissani oli rytmi kaikista olennaisinta! Unohdit, vaikka kehut Sounion iskevyyttä!". Joten korjaan nyt nöyrästi: Olen aina tämä lapsi, olen aina lapsi. Olen aina lapsi ja leikki. Yhä suuremmaksi on maailmani tullut, Olen maailmankaikkeus, leikki. (Rajantakaisen nimi ei vieläkään palannut muistiin, mutta ei hän siitä niin paljon piittaa,kunhan runo säilyy.)
kiitos mielenkiintoisista ja asiantuntevista kirjoituksista. Internetissä mielekästä asia on myös interaktiivisuus. Sen lisäksi, että oheinen on sosiaalinen ja viestintää edistävä mahdollisuus on vuorovaikutteisuus olennaista. Kymmenensivuinen tietopaketti taantumasta selviämiseksi lienee myös ihmisille paljon oleellisempi kuin poliitikkojen yksityisasiat. Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta ja hyvinvointia. Mielestäni esimerkiksi nuoria ihmisiä, jotka kuluttavat paljon Internettiä voidaan myös kannustaa älylliseen keskusteluun. Ei tarvitse ihannoida Big Brother viihdettä. Ihmiset ovat ehkä kyllästyneet lööppiviestintään www.loopitkuriin.net ja pinnallisuuteen. Sosiaalisissa viestintävälineissä voi olla myös sisältöä. Ihmisillä on ihan oikeasti fiksuja mielipiteitä ja vuorovaikutus on mielekästä sekä kehittävä vaihtoehto... Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret hakevat paljon materiaalia Internetistä, joten myös vastuullisten aikuisten läsnäolo on suotavaa. Teknologian kehittäminen siten, että palveluita on vanhemmille ihmisille on mielekästä. On tärkeää, että vaihtoehtoina esimerkiksi väkivaltaviihteelle ja valheellisille juoruille on vähintään yhtä paljon ihmisten hyvinvointia vahvistavaa viestintää. Aikuisten ja viestintävälineissä olevien mainosten osalta ihmettelen, että miksi aikuisten ihmisten pitäisi ihannoida nuoruutta? rypyt ovat visuaalisesti kauniita ja on paljon mielekkäämpää, että viestinnässä, kuten mainoksissa on moniarvoisia ihanteita. ...ihmisiä voidaan myös kehua viestinnässä. Suomessa ja kansainvälisesti on paljon osaamista. Myönteinen kansallinen ja kulttuurinen identiteetti sekä vuorovaikutus vahvistaa suhtautumista monikulttuurisuuteen ja lisää esimerkiksi sekä työhyvinvointia että tuottavuutta. Artikkelit, kuten US "Johtajat elävät kuin siat vatukoissa" ovat mielestäni myös kohtuullisen populistisia myös tutkijoilta, kun esimerkiksi "Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä." www.suomi.fi. Internet mahdollistaa myös moniarvoisen viestinnän ja sananvapaus toteutuu paljon mielekkäämmin, vuorovaikutteisemmin ja moniarvoisemmin kuin esimerkiksi toimittajan ja artikkelin kirjoittajan esittämänä yhtenä totuutena. Taustoitusta on myös paljon ja oheinen on mielestäni mielekästä. Viestintää www.suomi.fi, www.tpk.fi, www.vnk.fi ja www.eduskunta.fi, www.otakantaa.fi, www.lapsiasia.fi, www.vahemmistovaltuutettu.fi, www.thl.fi yms.julkisen sektorin palveluista ja ihmisten työstä voisi olla paljon vaihtoehtona juoruille poliitikkojen yksityiselämästä, kuten kansainvälisten järjestöjen osalta. EU:ssa www.europa.eu on 27 maata, Etyj:ssä www.osce.org 56 maata ja YK:ssa www.un.org on 192 jäsenvaltiota ja useita alajärjestöjä. Oheisissa, kuten monissa yrityksissä ja organisaatioissa on paljon viestittävää. Esimerkiksi iltapäivälehtien leviikki on laajempi kuin Financial Times, joka on Euroopan luetuin talouslehti. Internetin myötä viestinnän sisällön vaikutus moniarvoistuu. Ihmiset mieltävät, että viestinnässä voi olla ihan oikeasti sisältöä ja taustoitus on helppoa. www.eurooppa-tiedotus.fi sivuilla on paljon rahoitusta erilaisille hankkeille, kuten nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus - hyödyllistä - rahoitus, sekä mielekästä materiaalia. Ihmettelen, miksi oheisista viestitään niin vähän? Tietopaketteja nuorille, ikäihmisille, yrittäjille, viittomakielisille yms. www.suomi.fi. Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm ja... Ehdotuksena työttömiä voitaisiin myös työllistää suhteutettuna koulutukseensa vastineena työttömyyskorvaukseen sekä kannustaa yrittäjyyteen. Myönteinen vuorovaikutus on kaikkien ihmisten edun mukaista ja viestintä oheisesta työstä on paljon mielekkäämpää kuin valheelliset juorut ja väkivaltaviestintä. Internetissä, kuten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa tarvitaan paljon erilaisten ihmisten osaamista ja läsnäoloa. Internetin ollessa uusi interaktiivinen viestintäväline on tärkeää, että ihmisiä myös neuvotaan viestinnässä ja juridiikassa turhien törppöyksien välttämiseksi. "STT toimittajan etiikkaa ja juridikkaa www.stt.fi/fi/tyylikirja/toimittajan_etiikkaa_ja_juridiikkaa/" "Mielipidevapaus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia. Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä kuitenkin rajoitetaan siten, että sananvapauden turvin ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista." www.vahemmistovaltuutettu.fi Esimerkiksi EU:n perusoikeuskirjassa on 54 artiklaa, joista 11 artikla sanavapaus ei tarkoita, että periaatteet, kuten www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf, www.suomi.fi, www.europa.eu, www.un.org, www.finlex.fi voitaisiin mitätöidä oheisella. Internetissä vuorovaikutus mahdollistaa siis monialaisen vuorovaikutuksen ja interaktiivisen taustoituksen viestinnälle.
Kiitokset myös 'Lempi'lle asiantuntevasta aiheen laajentamisesta ja rikastamisesta. Juuri tällainen keskustelun avartaminen vuorovaikutteisesti on internetin erinomainen mahdollisuus. Valitettavaa kuitenkin on myös, että se sanominen tuppaa tyrehtymään liian pian, koska artikkelit on tarkoitettu kaikille ja "normi-ihmiset" raapaisevat hyvin äkkiä vain pintaa ja hyppäävät ns. raskaamman substanssin yli sen enempää sitä pohtimatta. Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa, jos nahka kestää pysyä omalla linjallaan kommenteissaan. Yhtä paljon tämä yleinen laajentunut 'sananvapaus' kasvattaa myös mediaa. Siinä US on uniikki edelläkävijä erinomaisena keskustelun vapauttajana. Varsinkin toimituksen pitkämieliselle, monenkirjavien kommenttien sallivuudelle/sietämiselle pitää antaa kansalaisen kunniamaininta moniarvoisuudesta .
..suurilla medioilla on tullut kilpailija, internetti. Siellä on suurin osa maailman väestöstä, tai ainakin niistä joilla on sähköt ja hiilivoimaa, sekä koulutusta ja lukutaitoa, kielitaitokin on tärkeä asia. Jotta voi osallistua.eli paljon potentiaalista rahaa ja kuluttajia. Nuoriso keskustelee suomesta australiaan ja japaniin, mitä te teette siellä, mää oon täällä! internetti uhkaa erilaisia diktatuureja, päästää sananvapauden kahlehdittuihin yhteiskuntiin ja pakoittaa ne muuttumaan! Väärinkohdellut kansalaiset saavat heti oman näkemyksensä tietoisuuteen!... Internetistä on tulossa vapaanmaailman tärkeä ilmaisu väylä. Vanhat media talot ovat huolissaan siitä, että internetistä saa kaiken maksutta! siihen pitäsi saada lakeja ja asetuksia! Politikot ja diktatuurit ovat samoilla linjoilla, netti on saatava kuriin ja kontrolliin!(omat möhläykset kun saadaan julki ilman "kontrollia".) Olisiko niin, että on vain mentävä kehityksen mukaan, tehtävä nettiin sanomia ja medioita, joita kansa lukee ja käyttää arkeen ja vapaa-aikaan. Rikollista ei ole vaatia esim. uuden suomen sivuille menosta korvausta, mutta jaksaako sitten kukaan enää maksaa. Olisiko jokin media paketti maksu asiaa, tällä pääset sinne ja sinne ja palkinnoksi vielä saat kuunnella musiikkia ja MAHDOLLISUDEN tilata cd:tä , oopperaliput vuosi bonuksena, jääkiekkoliput kun olet kahdessa mediassa maksava asiakas, alunnusta autokaupoista, bonuksia s.kortista ,k-kortista jne...jne...ottakaa media internet media tosissaan. YLE ratkaisu ei sovi kuin pohjois-koreaan ja suomeen, 500 miljoonaa pakko-otolla kansalta...

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja